SmallTalk

Yhteistyökyky on tärkeää. Ilman sitä ei pysty elää nykymaailmassa. Jo kivi ja keppi-vuonna  ihmiset hallitsivat kommunikoimisen, oli se sitten mörinää,murinaa,keppien paukuttelua tai kainalopieruja.

Koulussa ja jopa kotona huomaa kommunikoinnin osaamisen puuttuvan välillä.

Koulussa osa ihmisistä vain tuijottaa tuimasti ohi kulkiessa, mutta myöhemmin kun joutuu ryhmätehtävän johdosta tutustumaan ovatkin he ihan mukavia. Yhteistyökyky on suuri tarve osata, ilman sitä syntyisi turhia luuloja ja sitä kautta suurin osa nykyisistä ystävyksistä ei sitä ehkä olisi?

Olen itse hyvin sosiaalinen persoona, pidän ihmisten kanssa kommunikoimisesta. Mielestäni tietyt sosiaali-taidot on hyvä omata. Ihmisen taitoja keskustella ei kehitä mikään muu kuin harjoittelu. Erilaiset keskustelutilanteet lisäävät itseluottamusta ja sitä kautta kommunikoinnin helppoutta.

Erilaisia tuntemuksia on hyvä osata purkaa keskustelemalla. Ihmiseen ei kehity kovaa painetta joka sitten jonain päivänä purkautuu kaikki kerralla. Hyvä esimerkki on kouluampumiset, ihmiset jotka ovat hiljaisia koulussa ja joita mahdollisesti kiusattu eivätkä ole päässeet purkamaan pahaaoloaan. Monet ihmiset ajattelevat ettei mitään psykologia tarvita, erittäin pahoissa mielenahdistuksissa sitä kyllä tarvitsee.

Itse selvitän pahan oloni puhumalla ystävieni kanssa, mutta joskus myös urheilemalla. En halua, että paha olo kerääntyy. Pari kertaa niin on käynyt ja tulos on ollut todella epämiellyttävä.

Kung Fu

Mitä Kung fu Panda tarkoittaa sanoessaan, että salaista ainesosaa ei ole?
Katsoimme tunnilla Kung fu Panda elokuvasta pienen osan. Elokuvassa isossa osassa on "salainen ainesosa," panda löytää temppelin katon läheisyydestä paperikäärön jossa pitäisi lukea salainen ainesosa. Kun panda avaa käärön, se on tyhjä -käärössä on ainoastaan heijastava pinta. Heijastavan pinnan takia Panda näkee kääröstä ainoastaan oman kuvansa. Salaista ainesosaa ei siis ole, jokaisen vahvuudet ovat synnynnäisiä eikä niitä voi lisätä -ainoastaan harjoittaa.

Mitä kuoleman jälkeen?

Videossa pähkäillään onko ihmisen aivoissa jokin osa nimeltä sielu? Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Tämä on asia jota mietin usein, etenkin kun kuulen jonkun tuntemani ihmisen ohittaneen parasta ennen-päivän. Onko oikeasti ihmisellä sielu? Tähän kysymykseen on vaikea vastata. Itse uskon, että  ihmisellä on sielu. Sielu ei ole osa, se ei ole ruuminosa. Sielu on vartalon henki, se siirtyy toiseen henkilöön. Jokainen olento saa syntyessään sielun, sielu on elänyt ennenkin ja erilaisten hypnoosien avulla onkin selvitetty ihmisten sielujen menneisyyttä. 

Majakka ja perävaunu

    Ihmisen tulisi asettaa arvoja,tavoitteita sekä päämääriä elämänsä aikana usein. Etenkin mitä koulutukseen  tulee, on tavoitteita oltava sillä ne motivoivat ihmistä. Ihminen on rakennettu niin, että harva meistä on niin oma-aloitteinen ettei koskaan laiskottaisi. Tavoiteet ja päämäärät motivoivat ihmistä toimimaan. Jos tahdon rahaa, on minua helppo motivoida tekemään töitä lupaamalla siitä rahallista korvausta.

    Jokaisella ihmisellä on omanelämänsä arvoja, useimmat arvostavat perhettään -joka on yksi tärkeimmistä arvoista mielestäni. Ihmiset joilla ei ehkä ole virallista perhettä, arvostavat eriasioita. Toiselle työ on tärkeämpi arvo kuin toiselle. Ihmiset ovat erilaisia.

                                       

 

Ihmisen kykyä soveltaa tietoa ja ratkaista ongelmia keihittää kaikki uuden oppiminen ja harjoitukset joita koulussa tehdään. Arkielämän tilanteet opettavat jo pientä vauvaa soveltamaan tietoa ja taitoja. 

Etenkin vanhempana, jo hieman kouluja käyneenä on helpompi soveltaa tietoja. Hyvä esimerkki on fysiikka sekä terveystieto. Aluksi ajattelee, että ei fysiikkaa mihinkään tarvitse, mutta onko se niin? Ei ole, fysiikka liittyy jokapäiväiseen arkielämäämme kun vaihdamme lamppuja tai ajamme autolla. Autolla ajaessa ihminen miettii huomaamattaa fysiikan lakeja kokoajan: " onko tienpinta liukas? kuinka pitkään auto liukuu tällä alustalla hätäjarrutuksen tullen? pitääkö renkaat? " Ihminen soveltaa tietoaan kokoajan, huomaamattaan.

Never say Never

Ensimmäinen blogkirjoitus. Aivot eivät raksuta, en tiedä mitä kirjoittaa. Katsotaan mitä tästä tulee, eiköhän tämä tästä kun tähän kirjoittamisen vauhtiin pääsee.

   Nyt ihan ensimmäiseksi mietin asiaa, mitä on kyky ajatella itse? Onko se tahatonta ajattelua eli ns. alitajunnassa tapahtuvaa toimintaa vaiko tietoista ajattelua johon kellään ei ole sananvaraa.

Itseajattelun kykyä laimentaa toisten manipulointi, jota ikäväkyllä tapahtuu lukiossa, kuten kaikissa kouluissa. Suurinosa esimerkiksi uskonnonopettajista manipuloi ihmisiä uskomaan jumalaan. Etenkin pienet lapset ovat hyvin alttiita tälle, heille ei ole vielä kehittynyt kykyä ajatella itse ja pitää oma mielipiteensä toisten kommenteista huolimatta. Itse osaan jo pitää oman mielipiteeni, eikä siihen vaikuta mikään -paitsi kylmät faktat.